Meidänhän piti vain kurkistaa, mitä löytyy ruokahuoneen ja keittiön välisen seinän sisältä. Tarkoitus oli ainakin selvittää, mihin asti keskellä oleva muuri riittää.
Kaikki lähti oviaukon suurentamisesta
Asian selvitettyäni päätin, että voisimme samantien leventää keittiön ja ruokatilan välisen oviaukon. Muurin jatkeeksi oli rakennettu pieni pätkä laudoilla vuorattua väliseinää, jossa oli purua sisällä. Löysimme myös kenties rakentajan vanhaa villakangastakkia ja villakangashousuja. Ennen kyllä osattiin käyttää vaatteet loppuun asti. Vaatteisiin oli ommeltu hauskoja paikkoja. Seinän välistä löytyi myös kalsarit ja sanomalehteä. Purimme väliseinän pätkän.
Tiiliseinä/ tiilimuuri esille ja seinän kunnostus
Seuraavaksi päätin kuoria muurin tiilit esiin. Tiilet olivat kokonaan valkoisia, eli ilmeisesti ne olivat kalkista valmistettuja. Rappaus taisi myös olla jonkinlaista kalkkiseosta. Seinästä irtosi kerrallaan isoja paloja vasaran ja taltan avulla. Paikkasin laastilla huonokuntoisimmat saumat. Maalasimme seinän valkoisella muurimaalilla, kun sitä löytyi sopivasti kellarista. Mikäli tiilit olisivat olleet punaisia, olisin päätynyt johonkin ei- peittävään ratkaisuun.
Lautaseinä esiin
Aloimme kuorimaan ruokasalin olohuoneen puoleista seinää. Samalla sai meidän kasarikaari ruokasalin puolelta kyytiä. Seinästä löytyi taas kaunista lautaseinää. Hioin seinän. Ajatuksena oli maalata lauta valkoiseksi tällä kertaa, mutta en raaskinutkaan. Maalaaminen on vielä mietintämyssyssä.
Vanhan lautalattian kunnostus
Lattian alle päätimme kurkistaa samalla. Parketti ja levyt lähtivät lattiasta niin helposti, että otimme kaikki lopulta pois. Alta paljastui ihana, nariseva ja epätasainen lautalattia. Tiesimme heti, että tämän haluamme säilyttää. Lautalattia täytyi kunnostaa. Halusin lankulle jotain, mistä kuultaa elämä läpi. Vaihtoehdoista tippui heti pois maali ja petsi + lakka. Päädyin laittamaan Tikkurilan Unica Super 60, valkolakkaa.
Lattian jynssääminen juuriharjalla ja mäntysuovalla irrotti vanhaa lakkaa tehokkaasti. En halunut lähteä ronskisti hiomaan lattiaa. Laitoin valkolakkaa kaksi kerrosta. Ensimmäisen kerroksen jälkeen jo vähän masennuin kirjavasta lopputuloksesta, mutta toinen kerros sai minut huojentamaan. Valkolakkaus on pensselillä kyllä vihoviimeistä hommaa noin isolla pinta-alalla. Varsinkin, jos haluaa lopputuloksen olevan täysin tasalaatuinen. Värikasaumia tuli väkisinkin. Parhaaksi tavaksi huomasin, (tiedän taas ihan vastoin ohjeita) sen että vedin 2 lankkua kerrallaan telalla ja sivelin pensselillä päältä. Pelkällä pensselillä sai liian pienen pätkän sudittua ja sutimisten välille jäi raidat. Valkolakka kuivui aina vuorokauden ja elelimme täällä melkoisissa lakkahuuruissa muutaman päivän.
Loppusilausta vaille valmista
Ruokahuoneen katto tuli myös maalattua, koska kellarista löytyi sopivasti valkoista remonttimaalia. Vielä ruokasali odottaa listoja.
Ihmettelen, miksi emme ole aiemmin tehneet ruokasalille mitään. Tämä avarsi paljon ilmettä ja toi lisää kodikkuutta. Ruokasali on ollut vähän pimeä sivuhuone, missä ei olla viihdytty. Nyt lapsetkin tekevät läksyjään ruokasalin pöydän ääressä ja leikkivät ruokasalissa. Pian ruokasalista tulee kulku uuteen eteiseen.
Tuliko kylmä? Me tehtiin sama homma, mutta ymmärrettiin pian, että uudella lattialla oli syynsä. Nyt vaan hiukset hullua tuulessa, kun on kylmä ku eristeet vajunu sen verran lautalattian alla..
Voi ei! Meillä on ruokasalin alla lämmin pannuhuone, niin lattia ei ole sen kylmempi, kuin aiemminkaan.